Aquatics Centre -vesiurheilukeskus on Pariisin olympialaisten ainoa uusi urheilurakennus, kisojen symboli. Sitä kannattelevat 90 metriä pitkät palkit, jotka on rakennettu pohjoisessa hitaasti kasvaneista kuusista. Kattopalkkien puumateriaali tuli Suomesta kahdelta sahatavarantuottajalta, joista toinen oli Isojoen Saha. Sahatavaraa lähti Isojoelta Pariisiin useita satoja kuutioita. Ensimmäiset erät kuusta lähtivät jo vuoden 2022 alkupuolella.
Tekniikka & Talous -lehden artikkelissa Puusta pitkään – Pariisin olympialaisten maamerkkiin kelpasi vain suomalainen puu (14.6.2024) haastateltiin Ranskan viennin yhteistyökumppaniamme Timo Lainetta (Sapinus Oy) sekä toimitusjohtajaamme Esa Hakamäkeä. Laine kertoo, että suomalaisen kuusen valtti on lujuus, sillä siitä saadaan C24- ja C30-lujuusluokiteltua sahatavaraa. Raaka-aine lähti erikoiskuivattuna 10–12 prosentin kosteuteen, jolloin se on suoraan liimattavissa. T&T-lehden artikkelin mukaan liimapalkit valmisti ranskalainen Mathis, joka ensin höyläsi puun, sormijatkoi sen pitkiksi lamelleiksi ja liimasi yhtenäisiksi palkeiksi.
Leveän mitan puuta
Esa Hakamäki kertoo T&T artikkelissa (14.6.2024):
”Asiakas halusi leveitä mittoja. Jos perustuotteet ovat esimerkiksi kakkosnelosia, nyt oli kysymys tuplaleveydestä ja ylikin. Tilauksen varmistuttua valitsimme sellaiset leimikkokohteet, joissa puuraaka-aine oli järeää”, Hakamäki kertoo.
”Kun tiedossa oli lujuus- ja mittavaatimukset, konenäköön perustuva lajittelu poimi tuotantolinjalta niiden mukaiset kappaleet. Hitaasti kasvava pohjoismainen puu on jo luonnostaan lujaa ja visuaalisesti kaunista. Se soveltuu erinomaisesti pitkien jännevälien vaatimiin ja näkyviin rakenteisiin”, Hakamäki jatkaa.
Ainutlaatuinen kattorakenne ennätyksellisellä jännevälillä
T&T-artikkelin mukaan Aquatics Centre -vesiurheilukeskuksen kattorakenne on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä yhtä pitkää jänneväliä ei ole koskaan aikaisemmin tehty liimapuupalkeista. Katossa ei ole kahta samanlaista palkkia, jokainen on yksilö. Myös hallin päädyissä olevat pystytuet, joiden päälle katto asennettiin, on tehty liimapalkeista. Kattopalkkien asentaminen kesti seitsemän kuukautta.
Katosta haluttiin suunnitella mahdollisimman ohut ja kevyt. Sisäänpäin kaartuva muoto minimoi hallin tilavuuden, jotta ilman lämmittäminen ja kosteuden hallinta on kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä. Koska puu haluttiin näkyviin sisätiloissa, tekniset laitteet, kuten ilmanvaihtokanavat sijoitettiin katolle.
Rakennuksen keskellä on kymmenen metrin hyppytorni. Siihen kohtaan on lisätty viisi metriä esteetöntä tilaa, eräänlainen pullistuma kattoon.
Vesiurheilukeskuksen suunnitteli kaksi arkkitehtitoimistoa, hollantilainen Venhoeven CS ja ranskalainen Ateliers 2/3/4. Ateliers 2/3/4:n arkkitehdin Laure Mériaudin mukaan moni ei usko, että Aquatics Centren kantavat rakenteet on tehty puusta.
”Kun tällä käy vieraita, he sanovat, että puu vain peittää metallin. Mutta se ei pidä paikkaansa, vain liitokset ovat metallia”, hän kertoo T&T:n artikkelissa ja Pariisin olympialaisten sivuilla.
(T&T 14.6.2024)
Aquatics Centre
- Pariisin olympialaisten ainoa pelkästään urheilua varten tehty uudisrakennus
- Rakennuttaja: Métropole du Grand Paris (Pariisin metropolialue)
- Pääurakoitsija: Bouygues Bâtiment lle-de-France
- Pääsuunnittelijat: Venhoeven CS (Cécilia Gross) ja Ateliers 2/3/4 (Laure Mériaud)
- Rakennesuunnittelu: Schlaich Bergermann Partner
- Puurakentaminen: Mathis
- Puuta käytetty: 2 700 m³
- Rakennuksen pinta-ala: 20 000 m²
- Avajaiset: 4. toukokuuta 2024
Lähde:
Uutisemme lähteenä on käytetty Tekniikka & Talous -lehden numerossa 14.6.2024 julkaistua juttua sivuilta 12–13: Puusta Pitkään – Pariisin olympialaisten maamerkkiin kelpasi vain suomalainen puu. Toimittaja: Pekka Numminen
Kuvat:
Salem Mostefaoui, Paris 2024
